Jätevesisuunnittelu on ratkaisevassa osassa erityisesti laajoissa ja haastavissa jätevesikohteissa, joissa olosuhteet muuttuvat esimerkiksi vuodenaikojen mukaan.

Huolellisella suunnittelulla vältät jätevesijärjestelmän kolme tyypillistä virhettä:

• Käsittelyvaihtoehtoja ei ole kartoitettu riittävästi, vaan otetaan ensimmäinen sopiva ratkaisu eikä mietitä sillä vaihtoehtoisten jätevesikäsittelymenetelmien pitkäkestoisia kustannuksia tai ratkaisun työläyttä.
• Valitaan yksinkertaisesti väärä vaihtoehto esimerkiksi puutteellisten simulointien tai puutteellisten maaperätutkimusten vuoksi.
• Jätevesiratkaisuksi valitaan mitoitukseltaan liian pieni puhdistamo.

Virheiltä vältyt, kun analysoit, kartoitat ja suunnittelet huolella

1. Tee tarkka analyysi alueesta
   Tutki alue ja maaperä, johon jätevesijärjestelmä suunnitellaan. Konsultoi jätevesijärjestelmän toimittajaa, jotta löydätte pihapiiriin ja maaperään parhaiten sopivan ratkaisun. Kaivinkoneella ei pääse joka paikkaan. Vanhan ja arvokkaan pihan vaaliminen vaatii ratkaisun, jossa ei tehdä laajoja kaivuita. Tarkemmin jätevesisuunnitelman teosta voit lukea aikaisemmasta blogipostauksestamme.
2. Kartoita jätevesijärjestelmän käyttö
   Selvitä, onko jätevesijärjestelmän käyttö tasaista ja ympärivuotista
   – Kohteissa, joissa talvella käyttö on melko vähäistä ja vastaavasti kesällä taas poikkeuksellisenkin suurta, teemme usein simulointeja, että pystymme oikeasti testaamaan veden kulutusta eri käyttöasteille, kertoo Heikki Pietilä Insinööritoimisto Heikki Pietilästä.
3. Suunnittele jätevedenkäsittelyn periaatteet ja valitse oikea menetelmä
   Jätevedet voidaan käsitellä joko kiinteistökohtaisesti tai useamman kiinteistön yhteiskäsittelynä. Yksinkertainen ja helppokäyttöinen järjestelmä, joka ei vaadi juurikaan huoltoa on kaksoisviemäröinti. Kaksoisviemäröinnissä vessan vedet ohjataan umpisäiliöön ja harmaat vedet eli esimerkiksi talousjätevesi ja pesuvesi käsitellään imeyttämällä. Wavin-Labko Oy:n tuotekehitysinsinööri Tatu Piiparisen mukaan haja-asutusalueen jätevesijärjestelmäksi pienpuhdistamo voi olla toimiva ratkaisu, mutta sen rakentaminen lisää merkittävästi kustannuksia.  Pienpuhdistamon etuna on varsinkin laajoissa kohteissa, että kaikki jätevedet vedetään samaan paikkaan.
   – Jätevedet joudutaan ohjaamaan hajautetusti useampaan pisteeseen, jos isoissa kohteissa ei ole pienpuhdistamoa. Tässäkin on huomioitava, että jos kuormitus ei ole säännöllistä, pienpuhdistamo ei välttämättä ole oikea ratkaisu isossakaan kohteessa, Piiparinen huomauttaa.

Esimerkkejä haastavista jätevesijärjestelmän uusimiskohteista

 Umpisäiliöstä puhdistamoon ja kulut kuriin

Parhaimmillaan kohteeseen tarkkaan mietitty jätevesijärjestelmä maksaa vain murto-osan vanhasta järjestelmästä. Etelä-Suomessa Keravanjoen läheisyydessä sijaitsevaan Niitty-nummen vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoitokotiin suunniteltiin rakennuksen laajennusosa, joka rakennettiin keväällä 2013.

Laajennustöiden yhteydessä uusittiin talon vanhentunut, asukasmäärään alimitoitettu ja käyttökustannuksiltaan kallis jätevesijärjestelmä. Hoitokoti oli perustettu vanhaan kiinteistöön, josta jätevedet johdettiin tontilla sijaitsevaan 20 m3 umpisäiliöön. Säiliö piti tyhjentää kolme kertaa viikossa. Hoitokodin jätevesikustannukset olivat yli 40 000 euroa vuodessa. Jätevesisuunnitelman teki Insinööritoimisto Hys Oy, joka vastasi myös jätevesijärjestelmän asennuksesta. Uusi puhdistamo otettiin käyttöön elokuussa 2013. Uuden puhdistamon käyttökulut ovat vain murto-osa vanhan umpisäiliön tyhjennyskuluista.

Turistitoiminta kuormittaa järjestelmää kesällä

Insinööritoimisto Hys Oy teki Laukon Kartanoon jätevesisuunnitelman ja vastasi asennustyön suunnittelusta sekä valvonnasta loppuvuodesta 2014. Wavin-Labko Oy toimitti kartanon jätevesiratkaisun. Alueella on turistitoimintaa kesäisin, ja käyttö on kesällä merkittävästi suurempaa kuin talvella. Kuormituksen vaihtelevuus piti ottaa järjestelmäratkaisussa huomioon.

Mittavassa hankkeessa tehtiin kaksoisviemäröinti, jossa WC-vedet menevät umpisäiliöön ja harmaat vedet käsitellään biomodulikentällä. Kohde sisälsi 10 rakennusta, jotka tulivat yhteisen järjestelmän piiriin.
Ratkaisussa toimitettiin kahdeksan umpisäiliötä ja iso saostuskaivo sekä 3-linjainen biomodulikenttä. Kartanon uuden kohteeseen räätälöidyn sakokaivon tilavuus oli poikkeuksellisen suuri, 15 m3.