Jätevesiremontti suojelee lähiympäristöäsi, vesiturvallisuus ehkäisee myös tautien leviämistä
Jätevesilaki on osa ympäristönsuojelulakia, jolla pyritään ehkäisemään järvien rehevöitymistä ja muita ympäristöhaittoja. Vuodesta 2017 voimassa ollut uusi jätevesilaki edellyttää, että haja-asutusalueella alle 100 metriä rannasta tai pohjavesialueella sijaitsevien omakotitalojen ja kiinteistöjen tulee täyttää uuden lain vaatimukset lokakuun loppuun mennessä.
Puhdistamaton jätevesi saastuttaa kaivot ja pilaa uimavedet
Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liiton mukaan veden välityksellä levinneet sairastumiset johtuvat yleensä ihmisen tai tasalämpöisten eläinten ulostepitoisten vesien joutumisesta juomaveteen. Näissä tilanteissa on tavanomaisesti kysymys joko vesijohtoveden riittämättömästä puhdistuksesta tai jäteveden joutumisesta vedenjakeluun, vedenottamoon tai yksittäiseen talousvesikaivoon.
Moni muistaa vielä vuodelta 2007 Nokian vesikriisin.
Aamulehden mukaan alkukesästä Pyhäjärven uimarannoilla ei suositeltu uimista, koska uimaveden noroviruspitoisuudet ylittivät WHO:n suositukset. Ylen uutisen mukaan norovirus ei lisäänny ympäristössä eivätkä eläimet levitä sitä, joten sen löytyminen kertoo aina ihmisperäisestä ulostesaastumisesta. Norovirus säilyy kylmissä vesissä vuosia.
Aamulehden mukaan uimarannoille päätyneet norovirukset voivat olla peräisin jätevedenpuhdistamon purkuputkista, laivaliikenteestä tai laskuojista. Jätevedessä esiintyvien mahdollisten ihmisperäisten taudinaiheuttajien esiintymisen osoittamiseen käytetään ulosteissa tavanomaisesti paljon esiintyviä bakteereja. Näitä bakteereja ovat esimerkiksi Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. Kyseisiä bakteereja ei saa esiintyä kotitalouksien talousvedessä. Näiden bakteerien pitoisuudet ovat myös uimavesien laatuluokittelun peruste. Noroviruspitoisuuksia ei tavanomaisesti uimarannoilta tutkita.
Asiallisella jätevedenpuhdistamisella rehevöityminen hidastuu
Jätevesien käsittelyn ja puhdistamisen avulla saadaan vähennettyä jätevesien ympäristövaikutuksia. Jätevesiä käsittelemällä saadaan myös vesien rehevöityminen hidastumaan ja jopa estettyä kokonaan.
Järvien rehevöityminen aiheuttaa:
• veden samentumista
• vesikasvien lisääntymistä, rantojen umpeen kasvamista
• sinilevän runsastumista
• kalanpyydysten limaantumista ja särkikalojen lisääntymistä
• happikatoa, joka tappaa kaloja talvella
• tietyt eliölajit häviävät, kun elinympäristö muuttuu karusta ravinteikkaaksi.
Sinileväisellä vedellä ei saa kastella edes syötäviä kasveja
Mikäli järvessä esiintyy sinilevää THL muistuttaa, että sinileväistä vettä ei saa käyttää. Vettä ei saa käyttää, mikäli vedessä on äskettäin ollut sinilevää.
• Vettä ei saa käyttää ihmisten tai eläinten juomavetenä edes keitettynä.
• Vettä ei saa käyttää löylyvetenä.
• Vettä ei suositella pesuvedeksi.
• Vettä ei suositella tiskivedeksi.
• Vettä ei suositella syötäväksi tarkoitettujen kasvien kasteluun.
Jos vedessä on runsaasti levää, vältä uimista. Älä päästä lapsia ja lemmikkieläimiä rantaveteen leikkimään tai uimaan. (THL, sinilevät eli sinibakteerit)
Nykyisen jätevesilain mukaan perustason jätevesien puhdistusvaatimukset ovat orgaanisen aineksen osalta 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta 30 prosenttia. Prosenttiluvat lasketaan verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvan avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Puhdistusvaatimukset vaihtelevat kunnittain.
Voit tutustua tarkemmin vaatimuksiin Jätevesioppaan avulla.
Kirjoittaja: Tatu Piiparinen, asiakaspalveluinsinööri