Miten jätevedet käsitellään? Kaksois­viemäröinnillä säästät ympäristöä ja rahaa

Kiinteistöjen tulee täyttää Jätevesilain määrittelemät puhdistusvaatimukset vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä. Laki koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai 100 metrin päässä rannasta. Kunnilla on oikeus vaatia kiinteistöiltä lakia tiukempia puhdistusmenetelmiä. Voit lukea jätevesilaista tarkemmin aiemmasta blogipostauksesta.

Edellisen blogipostauksen aiheena olivat jätevesien kolmesta pääsääntöisistä käsittelymenetelmistä pienpuhdistamot ja saneerauspuhdistamot. Kolmas menetelmä ovat maapuhdistamot joko maaimeyttämöt tai maasuodattamot. Umpisäiliöt eivät ole varsinaisia puhdistusmenetelmiä.

Maapuhdistamoissa kuntakohtaisia rajoituksia

Maapuhdistamossa jätevedet puhdistetaan käsittelemällä ne maaperässä. Kun käytössä on maapuhdistamo, jätevedet johdetaan ensin kaksi- tai kolmeosastoiseen saostussäiliöön. Säännöllisesti tyhjennettävästä saostussäiliössä jätevedestä erotellaan kelluva ja laskeutuva kiintoaines. Kaksiosastoista säiliötä käytetään talousvesien käsittelyyn. Vessan jätevesien käsittelyyn vaaditaan aina kolmiosastoinen saostussäiliö. Kunnilla on usein rajoituksia maapuhdistamoiden käytölle, ja ne kannattaa tarkistaa suoraan kunnan viranomaisilta. 

Mitä eroa on maahanimeyttämöllä ja maasuodattamolla?

Maapuhdistamoja on kahta eri tyyppiä, maahanimeyttämö ja maasuodattamo. Maahanimeyttämö soveltuu kohteisiin, joissa maaperä on vettä läpäisevää ja soveltuu imeytykseen. Esimerkiksi savisessa tai kallioisessa maaperässä on rakennettava maasuodattamo. 

Pesu- ja talousvesien puhdistusmenetelmänä käytetään maahanimeyttämöä. Maaimeyttämössä maahan kaivetaan jäteveden käsittelyjärjestelmä, jossa maakerrokset puhdistavat jäteveden.  Vesi johdetaan imeytysputkiin saostussäiliön kautta. Kiintoaines on eroteltu jätevedestä saostuskaivossa. Imeytysputket on asennettu sepelistä rakennettuun jakokerrokseen. Tähän jakokerrokseen muodostuu biologisesti aktiivinen kerros, jossa pieneliöt hajottavat pääosan jäteveden sisältämästä eloperäisestä aineksesta. Jakokerroksessa puhdistunut vesi imeytyy maaperään. Wavinin tuotevalikoimassa ovat  huomaamattomasti pihapiiriin sopeutuvat Labko® SAKO -imeytysjärjestelmät. 

Maasuodattamo soveltuu kohteisiin, joissa imeyttäminen ei ole mahdollista. Maasuodattamossa imeytysputkiston alapuolelle asennetaan kokoomaputkisto. Sepeli- ja hiekkakerroksessa puhdistunut vesi kerätään kokoomaputkistolla kokoomakaivoon. Kaivosta vesi johdetaan avo-ojaan. 

Kokoomakaivo toimii myös näytteenottokaivona. Wavinilla on kiinteistön asukasmäärän mukaan valittavia maasuodattamojärjestelmiä.

Kun valitsee umpisäiliön, kannattaa asentaa kaksoisviemäröinti

Umpisäiliöt ovat vesitiiviitä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettuja säiliötä, joista ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Loka-auto tyhjentää säiliön sen täyttyessä ja jätevesi kuljetetaan kunnalliselle puhdistamolle. Umpisäiliöllä käsitellään yleensä wc-vedet ranta- ja pohjavesialueilla.

Nykyaikaiset umpisäiliöt varustetaan täyttymisestä kertovilla hälytysjärjestelmillä. 

Kaksoisviemärijärjestelmässä vessan jätevedet kerätään umpisäiliöön tai kuivakäymälään, ja pesu- ja talousvedet käsitellään maapuhdistamossa tai harmaavesipuhdistamossa. Kaksoisviemäröinnin etuina ovat sekä rahan säästäminen säiliön tyhjennyskustannuksissa että ympäristön säästö. Kun maapuhdistamossa käsitellään ainoastaan harmaat vedet, imeytyy maaperään vähemmän ravinteita ja orgaanista ainesta. Erilaisiin umpisäiliövaihtoehtoihin voit tutustua WC-vesien käsittely -sivulla.

Tarkemmin jätevesien käsittelyyn ja kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin voit tutustua kattavan Wavin-Labkon Jätevesioppaan avulla

Ota yhteyttä

Täytä alla oleva lomake, jos haluat lisätietoa jätevesijärjestelmistä, jätevesisuunnitelman tekemisestä tai jätevesien käsittelystä. Voit myös antaa meille palautetta tai kysyä mieltä askarruttavista asioista. Vastaamme mahdollisimman pian!

Lomakkeen lähettämällä hyväksyt tietosuojaselosteemme.